tiistai 8. toukokuuta 2012

Talvihattujen esiinmarssi

Loppu- ja alkuvuodesta valmistuneet, rikkinäisellä koneella nätisti odottaneet talvihatut esittelyssä. Kaikki ovat kunnon pakkashattuja, joissa vuorikerroksesta löytyy Thinsulatevanua Windstopper-korvallisin (molemmat Kangastukusta).

Kaksi kääntöhattua sieniaplikaatiolla. Molemmissa sienien pilkut ovat heijastinkangasta.





Hatut ovat toiselta puoleltaan neulosfleeceä Eurokankaasta. Ensimmäisen toinen puoli on sienifleeceä Kangas-Mallasta ja toisen pingviinitrikoota Michas Stoffeckeltä. Alemman hatun reunaa kiertää resori.

Samalla mallilla on toteutetettu myös hai-hattu. Aplikaatiossa hain hampaat ovat heijastinkangasta.




Myös tämä on kääntöhattu, vaikkei kääntöpuoli kovin mielenkiintoinen olekaan. Ruskea puoli on velouria, jonka ostopaikasta ei ole enää mitään käsitystä, ja turkoosi on pehmofleeceä Ottobrelta. Tässä ei ole reunaresoria, jotta vuori pilkottaisi koristeeksi etupuolellekin.

Sitten vielä vanha tuttu nallenkorvahattu. Tällä kertaa toiveesta kuviovelourvuorella. Teddykarva Eurokankaasta ja velour Sampsukasta aikoja sitten hankittua. Samaan syssyyn sovituskuva samanlaisesta aiemmin jo blogatusta.



 

keskiviikko 2. toukokuuta 2012

Vauvan fleecepuku

No niin, nyt alkaa tämä uhkailemani talvivaatteiden julkaisumarssi. Talviset ompeluskuvat on saatu siirrettyä rikkinäiseltä koneelta ja ensimmäisenä nyt vuorossa ystäväni pyynnöstä ompelemani vauvan fleecepuku. Toteutuksen sain itse valita ja tällainen siitä tuli.


Haalari on Eurokankaan palalaarin paksua neulosfleeceä, mutta väriäkin mukaan saadakseni yhdistelin pukuun Nordic Forest jerseytä (Hannan kankaasta aikanaan hankittua). Hihan- ja lahkeensuista tein umpeenkäännettävät. Käännettyinä kuviokangas on näkyvillä, hihojen ja lahkeensuiden ollessa avonaiset, haalari on yksivärinen.



Tein käännettävät suut ihan omana sovelluksena ja niin, ettei kaksoisneulakanttausta tarvittu. Se kun ei sitten olisi ollut siisti molemmin puolin. Haalarin etupuolella avonaiset suut ovat ihan "tavallisen " näköiset. Takapuolella on tuplasti vihreää resoria.








Harmaan ja vihreän lisäksi sain yhdistettyä pukuun hieman oranssiakin, kun aplikoin Nordic Forest trikoon ketut rintamukseen ja valitsin vetoketjuksi Facebookin Kangashamstereista aikoinaan hankkimani hauskalla vetimellä varustetun oranssin vetoketjun.





Tein myös hupunreunan ja vetoketjun viereisten reunojen kanttauksen ilman kaksoisneulaa siisteyden vuoksi. Olen miettinyt usemman kerran tuota, että voiko tuon hupunreunan kantin tikata kaksoisneulalla, kun ei kerran sitä peitetikkiä omista. Jotenkin vaan kuvittelen, että omaan silmään hupun sisäpuolesta tulisi liikaa nurjanpuolen näköinen. Varsinkin tällaisen vuoritetun hupun tapauksessa.

torstai 26. huhtikuuta 2012

Kännettävä huppumekko

Monissa blogeissa olen katsellut ihastellen huppumekkoja, joten päätin kokeilla sellaista itsekin. Koekaniiniksi pääsi ystäväni lapsi, jolle jo alkuvuodesta piti tehdä hieman talvisempi punainen mekko. Se talvisempi jäi tekemättä, mutta sen tilalle päätin kokeillä käännettävää, toiselta puolelta punaista huppumekkoa.

Kaavaa en löytänyt mistään, joten päätin soveltaa itse hupparin kaavasta. Toivottavasti tuli sopiva, vielä ei ole päässyt kokeiluun.

Mekon toinen puoli on luonnonvalkoista tähtitrikoota, joka alunperin oli oma t-paitani. Kiva kangas pääsi nyt parempaan käyttöön tässä. Hupun keskelle jouduin tekemään sauman, sillä muuten t-paita ei olisi riittänyt materiaaliksi. Nyt siitä ei sitten jäänytkään jäljelle kuin pieniä suikaleita.



Toinen puoli on Royal-tuotteen napakkaa punaista trikoota, jota oli huomasti kivampi ommella kuin tuota joka suuntaan venynyttä löysänoloista tähtikangasta. Punaisen puolen helman tein vajaan sentin vaalean puolen helmaa pidemmäksi, jotta vaalea kangas ei vilku punaisen helman alta. Vaalean helman alta punainen saakin vilkkua, kun kantitkin ovat punaiset. Kanttaukset tein kaksinkertaisista trikoosuikaleista. Punaista resoriakin olisi löytynyt, mutta ajattelin, että on kivamman näköinen kun on ihan samaa materiaalia tuo koko punainen puoli.

Kaula-aukon kanssa ei kaikki mennyt ihan nappiin. En saanut kanttauksia kiinni toisiinsa, kuten olin suunnitellut, ja kaula-aukosta tuli hieman syvempi kuin olin suunnitellut. Ihan kohtuullisen hyvännäköinen se on näinkin, joten menköön tällä kertaa. Seuraavaa yritystä varten on kuitenkin opit taskussa.

Tässä näkyvillä hupussa kulkeva vaakasauma.
 

maanantai 16. huhtikuuta 2012

Peikkopaidasta lohikäärmetunikaan

Hups, onpahan vierähtänyt aikaa edellisestä postauksesta. Alkuvuodesta podin vähän innottomuutta ompeluunkin, mutta valmiita kuvia olisi kyllä olemassa iso liuta. Lähinnä talvipipoista. Kuvat vaan ovat nyt jumissa pojan hajottaman läppärin kovalevyllä. Kovalevy koneessa sentään on kunnossa, eli jossain vaiheessa aion ilostuttaa teitä talvipipoilla näin kevään kunniaksi!

Omalle pojalle tein pari paitaa. Peikkoja ja peukaloliisaa.





Peikkopaidassa ei mitään erikoista. Peikkojersey tilattu aikanaan Hannan Kankaasta ja mustavalkoraidallinen trikoo on Marimekon. Peukaloliisaan halusin jotain "ylimääräistä" ja päätin kokeilla tereitä raglansaumoihin. Muuten onnistuivat ihan mallikkaasti, mutta viimeisen sain purkaa 4 kertaa.. Kivan näköiset nuo mielestäni ovat, joten pitää toteuttaa toistekin.

Tuttuni toivoi tyttärelleen pitkähihaista tunikaa ja kaavakokeiluna toteutin tämän Mail Expressin Ottobresta 1/2012.


Ikasyrin keijutyttökankaan keijut olivat hauskasti juuri taskuihin sopivan kokoiset, joten siksi sitä, mutta olipas varsinainen ongelma yhdistää keijutyyttöön jokin muu kangas varastoistani. Lopulta valitsin tuon joskus Ikasyrin salaisessa tulleen pallokankaan, mutta en vieläkään ole täysin tyytyväinen kangasyhdistelmään. Tunika odottaakin edelleen käyttäjää.

Tuttu saikin sitten täysin erilaisen tunikan ja vielä lyhyillä hihoilla.



Tähän tein taskut ilmettä piristämään, kun vielä löytyi sopivan sävyinen yksivärinen trikookin kaapista. Lohikäärmetrikoo hankittu kauan sitten Sampsukasta ja yksivärinen trikoo on Eurokankaan poistolaarista.

Ompelemattoman alkuvuoden jälkeen innostus ompeluun olisi taas korkealla, mutta aikaa tahtoo löytyä vähänlaisesti. Jostain syystä olen viime aikoina halunnut käyttää yötkin nukkumiseen enkä ompeluun, mikä rajoittaa tätä harrastusta entisestää. Kangasvarastot kaapeissa ovat kuitenkin valtavat, joten tarkoitus olisi saada niitä vähän pienennettyä.

torstai 5. tammikuuta 2012

Nukelle vaatteita

Yksi tuttu oli nukenvaatteita vailla, ja ilmoittauduin vapaaehtoiseksi kokeilemaan niiden ompelua. Omalla pojalla on yksi nukke, jonka vaatekerta on ruma ja sen lisäksi vielä kulahtanut, joten siksikin tämä oli hyvin aiheellinen ompelukokeilu. Nyt oli sitten hyvä syy tila,ta muutamat kaavatkin.



Päädyin ihan perusvaatteisiin näin ensikokeilulla ja ihan hyvin onnistuinkin. Nukenvaatteissa suositaan yleensä tarroja, mutta itse en niistä monessakaan yhteydessä niin innostu, kun tarttuvat sinne sun tänne. Muokkailin kaavoja sen verran, että sain tehtyä vaatteet helpoiksi pukea ilman tarroja. Paidassa on aika syvä kaula-aukko ja mekon pääntie on avoin toiselle olalle. Velourit on muistaakseni Hannan kankaasta ajat sitten tilattuja ja raitakankaat ovat Fabriinasta.

Paidan raitatrikoo pääsi resoreiksi housuihin.


Perusvaatekerran jälkeen ajattelin kokeilla fleecepuvun tekoa. Ihan siitäkin syystä, että ompelukalenterissa siinsi myös oikean vauvan fleecepuvun ompelu. Tässä tuli samalla hyvää harjoitusta siis.


Muokkasin kaavaan käänettävät hihan- ja lahkeensuut ja vetoketjun reunaan ompelin resorin, jota jatkoin hupun reunaksi. Vetoketju jatkuu haalarissa hassusti takakappaleen puolelle. Kuvittelin, että se jotenkin helpottaa pukemista noin, mutta ei helpottanut. Lähinnä teki vähän hassun näköiseksi. Ihan helppo puku oli pukea, vaikka aukaisi vetoketjun vain tuohon haaraan asti. Sienifleece on Kangas-Mallalta.



Asun huppu on vuoritettu Ikasyrin leppisjerseyllä.

maanantai 2. tammikuuta 2012

Pieniä ja pienenpieniä päähineitä

Pienin tähän asti ompelemistani päähineistä tulee tässä.



Ystäväni tytär sai uuden serkun, jolle tein tällaisen viemisiksi. Yksi vauvahattu löytyi itseltä vielä kaapista pyörimästä ja siitä piirsin ja pienensin kaavat. Sen verran summittaista oli homma, että kuvittelin joutuvani tekemään toisenkin hatun. Mutta kaikeksi yllätykseksi tämä ensimmäinen onnistui loistavasti. Peurakangas on tilattu aikanaan Sampsukasta.

Pari talvihattua thinsulatevuorella, joista toinen osoittautui varsinaiseksi vastustusten projektiksi. Ensin esiteltäköön se onnistuneempi.




Hatussa on pääliosa velouria ja vuori fleeceä sekä välissä thinsulate-vanu, johon ompelin vielä korvien kohdille windstopperkangasta. Tein hatusta käännettävän, ja koristelin hieman kumpaakin puolta.






Velourpuolelle aplikoin kruunupäisen madon. Mato on velouria ja kruunu heijastinkangasta. Fleecepuolelle tikkasin pari tähteä.

Ja tässä sitten tämä ei niin onnistunut hattu, tai oikeastaan sen ensimmäinen versio, ja siis se mitä siitä ulkonäöltään piti tulla.




Hatun päälikangas on neulosfleeceä Eurokankaasta ja vuori karvakangasta Kangastukusta. Noiden välissä taas thinsulate ja windstopper. Hattu onnistui muuten hyvin, mutta osoittautui käyttäjälleen malliltaan matalaksi ja jäi otsalta todella korkealle. Tämän epäonnen edessä tartuin saksiin ja halkaisin hatun korvien etupuolelta. Päätin kokeilla pelastaa hatun lisäämällä kaistaleen keskelle leveyssuuntaan, ja tietenkin siis kaikkiin kerroksiin.




Jotta kaistale ei olisi näyttänyt todellakin vain korjausyritykseltä, päätin koristella saumat tereillä raitatrikoosta. Mielestäni tästä tuli hirmu kiva näin, harmi vaan, että se oli vieläkin vähän liian matala oletetulle käyttäjälleen tuosta korvien kohdalta ja jää näin ollen odottamaan jonkun pienipäisen käyttäjän ilmaantumista.


Otsalle aplikoin tassunjäljen heijastinkankaasta.


Samassa materiaali- ja väriskaalassa, mutta ilman korvia ja thinsulatea, valmistui aiemmin toinenkin pikkuinen pipo.








***

Vaikka nämä ovatkin vielä viimevuotisia ompeluksiani, haluan näiden myötä toivottaa mahtavaa uutta vuotta kaikille lukijoilleni, kuten myös satunnaisemmille vierailijoille. Teitä lukijoitakin on kertynyt jo mahtavat 27! Olen luvusta innoissani.

torstai 15. joulukuuta 2011

Joulunodotusta

Joulua odotellessa on tullut tehtyä yksi jos toinenkin tonttulakki. Tässä kuvia muutamista.




Anoppi sai pikkujoulahjaksi hempeän sisustuskorin joulupalloineen. On kuulemma tulossa liila kuusenkoristelu tänä vuonna, siitä lahjaidea.