Syyspipoja jälleen

Erään yksivuotiaan äiti toivoi pojalleen siilipipoa vihreän ja ruskean sävyissä ja lohikäärmeharjalla. Tässä pipossa lohikäärmeharja sai kuvastaa siilin piikkejä, ja muotoilinkin ne vähän taaksepäin kaartuviksi. Jospa näin olisivat vähän enemmän siilimäiset.

Päälikankaana on fleece (Kangastukusta) ja vuorina trikoo (Marimekolta). Korvien kohdalla on jälleen windstopperia. Pipoon toivottiin tällä kertaa myös nauhoja.

Siiliaplikaation päätin tehdä edestä päin. Näin nuo päälaen piikit osuvat enemmän kohdalleen aplikoituun siiliin nähden. Ja oma poika pääsi jälleen malliksi.

Toinen yksivuotias sai syksyä varten pingviinipipon. Päälikankaana velour (Jofotexilta) ja vuorina fleece (kangastukusta), korvien kohdalla jälleen windstopperia. Tässä, kuten muissakin tekemissäni syyspipoissa on pätkä heijastinnauhaa takasaumassa.

Poika pääsi taas malliksi, vaikka pipo on hänelle pieni.

Omalle pojalle kokeilin tehdä pipon kantatulla reunalla. Ajatus oli, että se vetäisi pipoa vähän suppuun eikä nauhoja tarvittaisi. Puolessa välissä kanttausta näytti vielä hyvältä, mutta lopulta kantti ei kyllä vedä pipoa yhtään mihinkään. Pakko oli sitten nauhat lisätä, jottei väärän värinen vuorifleece vilkkuisi. Ihan kivan näköinen siitä kuitenkin tuli noinkin. Resorikokeilut jatkuvat kuitenkin myöhemmin. Autofrotee on tietenkin Metsolasta.